Vuosi 2012… Oi voi, mitäköhän sitä pitäis tältäki vuodelta oottaa? No suuria suunnitelmia ainaki 😀 Mullahan on nimittäin näitä unelmia toteutettavana ihan urakalla:
Haluaisin muuttaa johonkin tonne L.A:n kulmille, sit kun oon saanu kahlattua ton lukion joko hyvällä tai sitten vähän huonommalla menestyksellä (veikkaan sitä vähän huonompaa..). No mut eiks seki oo sinänsä ainakin jonkinlainen saavutus, että saa edes käytyä lukion läpi?? Eli, haluaisin muuttaa johonki tonne Los Angelesiin, mutta ensimmäinen ongelma on -kuinka ollakaan- RAHA! Ja sitähän mulla ei vielä tällasenä lukiolaisena ole. Ja se siis tarkoittaa, että mun pitäis hankkia joku ammatti jotta ois edes jotain mahdollisuuksia päästä sinne ja saamaan siellä töitä. Mulla ei kuitenkaan oo mitään sen kummoisempia ajatuksia tosta mun tulevasta ammatista.
Musahan mulla kiinnosta paljonki, mutta toisaalta oon miettiny et muusikoitahan on Losissakin joka nurkassa, eli mun pitäs olla jotenki tosi erityinen jotta mulla ois mahdollisuuksia selviytyä siellä musiikin avulla. Onhan seki tietty ihan mahdollista että mua lykästäis ihan kunnolla, ja sen jälkeen eläisin mun musiikilla, esiintymisillä jne. Mut ihan realistisuuden nimissä pitää muistaa että nyt puhutaan musta, ja montako suomalaista nuorta muusikkoa on noussu siellä tähteyteen? Ei itseasiassa tuu yhtään mieleen 😀 Kuulostaa lupaavalta.
Jos musiikista ei luonnostukaan mun kutsumusta niin mitä mä sitten tee? Ei sitä kuitenkaan ihan tuosta vaan muuteta mihinkään Beverly Hillsiin ilman kunnon tuloja. Eli mä tarvisin jonkun kunnon ammatin. Mut mikä? Oon miettiny psykologiaan liittyvää ammattia, just joku tällanen psykoterapeutti (?), joka kuuntelee ihmisten ongelmia ja silleen. Se ois aika hauskaa 😀 Suurin osa ihmisistä ei jaksa kuunnella kun muut valittaa omasta elämästään, mut musta se on tavallaan mielenkiintoista. Mä pystyn aika helposti uppoutumaan muiden kertomuksiin, ja siinä unohtuu ne oman elämän murheet hetkeksi. Se kai siinä viehättää. Ne koulutuksethan kestää monta vuotta, se on vähä miinusta, mä kun en oo mikään suuri opiskelun ystävä. Ja miten mä voisin mahdollisesti toimia jonain psykoterapeuttina jossain Losissa? Ei mun englannin taidot ihan siihen riitä, vaikka enkussa hyvä oonki. Pitäis opetella melkonen määrä uusia sanoja, varsinki adjektiivejä 😀 No mut sehän vois luonnistuu hyvin, jos mulla vaan kiinnostusta riittää. Sit on vaan vielä se, että onkohan siellä työpaikkoja tolle alalle? Toivotaan näin.
Oon myös miettiny vastaanottovirkailijan duunia. Kaikki frendit on ollu ihan ihmeissään et ”mikä hemmetin vastaanottovirkailija??”. Oon kuitenki tosi paljon kulkenu esim. hotelleissa ja oon nähny sitä hommaa jonki verran. Se vaan tuntuu jotenki mielenkiintoiselta.. En tosin osaa sen paremmin sitä selittää, mutta kai siihen liittyy jotenki tää ”siisti sisätyö” ja kun ne naiset on aina siellä respassa niin huolitellun näköisiä (tottakai, kun on asiakaspalvelusta kyse).
Ulkomailla opiskelu on myös käyny mun mielessä muutaman kerran. Jos mä jossain tuolla Losissa opiskelisin jotain niin kai siellä jotain opiskelija-asuntoja/alennuksia sais? Se ois aika kätevää. Ja tosin kun nää enkun perustaidot on hallussa, niin kai sen opiskelun pitäis luonnistua ihan okei myös? Niin, ja sitten se ala vielä.. Ei mitään hajua 😀 Aika haparilta nää mun suunnitelmat varmaan kuulostaa (varmaan? Okei, VARMASTI!), mut mulle on tosi monesti sanottu et jos jotain oikein kovaasti haluaa, niin kyllä sen jotenki voi saavuttaa. Ja siis on sanottu ihan tästä mun L.A- suunnitelmastakin, ehkä ne jotka noin on mulle sanonu uskoo muhun, tai sit ne ei vaan halua pudottaa mua tuolta pilvilinnoista.
En oo vielä muistanutkaan kertoa, että miks mä ylipäätään sinne haluaisin muuttaa 😀 Voi mua hömelöä. Tässä tulee: